Itse tahtoisin kertoa mitä tunnen, mutta ei. En saa suutani auki, vaikka olisin kuinka tehnyt valmiin puheen päässäni, mutta ei! silti tulee sanottua vain "Hei, tota tota....tahtoisin kertoo sulle et...sul on kiva hymy...".
Vaikka oikeasti pitäisi sanoa "Hei haluisin kertoo sulle et tykkään susta, tykkään susta ihan liika. Enkä halua menettää sua, en haluu et suhun sattuu. Haluisin olla sun oma. En kenenkään muun. Vain sun. Oikeastaan rakastan sua...".
Jos aletaan puhumaan jostain unelmamiehistä, niin huhhuh!!!!!!.
Jotkut unelmoivat jostain lätkäpelurista, jotkut taas jostain julkkiksesta joka on näyttelijä, laulaja tai mikä parempi se on kumpaakin. Ja sit vielä ku pitää olla sixbackki ja kaikki! niin komee ja seksikäs joka laittaa hiuksiaan aamusin kaks tuntia.
Mutta toki siis eihän kaikki semmoisista unelmoi joillan on aivan erinlaiset unelmamiehensä, joku unelmoi miljonääri papasta ja toinen heviletistä. Joku taas kaljusta miehestä harrikkansa kanssa ja toinen jostain taviksesta tai nörtistä. Ja tietty on niitä jotka unelmoivat jostain fruittarista, skeittihepusta tai sit hienostopojusta.
Tahdon vain iha tavallisen tallaajan joka on mukava, jonka kanssa voi keskustella kaikesta ja kertoa kaikesta luottamalla siihen että se ei kerro eteenpäin. Se on minua pidempi (koska on todella epätodennäköistä löytää lyhyempi xDD) ja kropan koolla ei ole väliä !
Olen periaatteessa löytänyt jos unelmani, mutta sen saamisessa on pari muuttujaa matkassa.
Mutta ehkä nekin muuttuu pois.
Sitä on niin hassua ajatella että ihmisellä on joku unelmamies ja loppujen lopuksi se unelmamies muuttuukin kun löytää sen oikean, jonka kanssa menee naimisiin, hankkii muutaman lapsen ja kuolee yhdessä onnellisena.
Jääkäämme miettimään unelmiamme.
Jos tänään olisikin viimeinen päiväsi?
