Maailma muuttuu, niin minäkin.

Vuosi sitten: 

Olin työtön, koulun keskeyttänyt, paljon alkoholia käyttävä nössö joka halusi vain että on ihmisiä ympärillä. Kaikki asiat menivät perseelleen ja mikään ei onnistunut. Tunsin olevani pohjalla ja sieltä ei helpolla noustaisi.

Tänäpäivänä:

 

Olen vahva, positiivisesti ajatteleva nuori nainen. Koulua on kaksi kuukautta jäljellä ja töitä on kaksi kappaletta. Alkoholin käyttö on jäänyt vähäiseksi ja tunnen että en ole enään siellä pohjalla vaan matkalla ylös päin. Vaikka pintaan onki vielä matkaa. Ystäviä/kavereita minulla on ehkä kourallinen. Mutta olen onnellinen.

Mikä sai jaksamaan? Tähän on helppo vastata perhe, mun tuki ja turva sekä parasystäväni. 

Loppupeleissä kuitenkin ihmisen on pakko ruveta miettimään mikä on se joka on saanut jaksamaan tähän pisteeseen asti ja mikä saa sut jaksamaan vielä eteenpäin. 

 

If today was your last day?